Yhteislaulut – Kaustinen 2018

Iltalaulu

1. Tääll’ yksinäni laulelen, kun ilta tullut on.

Nyt päivän työ on päättynyt ja pääsen lepohon,

nyt päivän työ on päättynyt ja pääsen lepohon.

 

2. Mä olen niin kuin lintunen, mi oksalla visertää.

Ei ole mulla turvaa, ei yhtään ystävää,

ei ole mulla turvaa, ei yhtään ystävää.

 

3. Lennä, lennä lintuseni nyt ylös pilvihin,

vie hartaat huokaukseni luo Luojan taivaihin,

vie hartaat huokaukseni luo Luojan taivaihin!

 

Taivas on sininen ja valkoinen

Taivas on sininen ja valkoinen
ja tähtösiä täynnä.
Niin on nuori sydämeni
ajatuksia täynnä.

Enkä mä muille ilmoita
mun sydänsurujani.
Synkkä metsä, kirkas taivas,
ne tuntee mun huoliani.

 

Joutsen

1. Halk’ illan ruskon auermaan
Käy lento joutsenen.
Se laskee virran hopeaan
Ja soutaa laulellen.

 Se lauloi: “Auvo taivainen
On armas Suomenmaa,
Sen päivä mennä levollen,
Yökaudet unhoittaa.

2. Ja varjon siellä runsahan
Luo koivut tuuheat.
On kultaa peili lahdelman
Ja aallot vilppahat.

Sen onni onpi kallehin,
Ken siellä rakastaa.
Sielt’ usko onpi syntyisin,
Se sinne kaihoaa.”

3. Niin kaikui laulu kiittäen
Yl’ aaltoin siintäväin,
Ja joutsen armaan rinnallen
Nyt souti, lauloi näin:

“Vaik’ on sun elos unelma
Niin lyhyt, riittää se,
Sä lemmit Suomenlahdella,
Sä lauloit Suomelle.”

Lähteellä

  1. Sua lähde kaunis, katselen
    likellä vettäsi,
    kuin pilven varjot vaeltavat
    kuvastimessasi.
  2. Kas, tuoll’ on pilvi loistava,
    ihana, kaunoinen.
    Jo lähti pois pakenemaan –
    hyvästi varjoinen.
  3. Mä näitä nähden aattelen
    mun omaa sieluain.
    Niin moni pilvi kultainen
    noin senkin jätti vain.

 

Aamulaulu

Kaiu, kaiu lauluni.
Kaiu korkealle!
Aamu koittaa, aalto käy
jo rannan raidan alle,
aamu koittaa, aalto käy
jo rannan raidan alle.

Nuku nuori sydämein,
nuku nuorta unta.
Katso, kuinka havajaa
koko luomakunta.

Lennä, lennä lempeni!
Lennä yli vuorten!
Ei ne estä vuoretkaan
lempimistä nuorten!

 

Lennä mun lempeni laulu

Kun päivä painuu illan pilven taa,
yön varjot hiipii ikkunaan.
Mä yksin valvon kuin kauan ennenkin
ja ulos tielle tuijotan.

Niin kaukana vaik’ ootkin, armahin,
ja ero kauan kestää voi,
niin laulu tää luokses’ halki ilman saa.
Se syömmestäni syömmees soi:

Lennä mun lempeni laulu
maitten ja metsien taa.
Kerro, ett’ ikävä täällä mun on,
aatoksein kaikki hän saa.

Lennä mun lempeni laulu
pienoisen ikkunan luo.
Hän sisällä istuu ja valvoen odottaa,
hälle sä viestini tuo.

 

On suuri sun rantas autius

1. On suuri sun rantas autius,
sitä sentään ikävöin:
miten villisorsan valitus
soi kaislikossa öin.

2. Joku yksinäinen eksynyt,
joka vilua vaikeroi
jok’ on kaislikossa kierrellyt
eik’ emoa löytää voi.

3. Sun harmajata aaltoas olen
katsonut kyynelein,
ens’ surunsa itkenyt rannallas
mun on oma nuoruutein.

4. On syvään sun kuvasi painunut
ja sitä ikävöin,
olen villisorsaa kuunnellut
mä siellä monin öin.

 

Tuuli hiljaa henkäilee

 Tuuli hiljaa henkäilee, aalto vapaa välkkyilee
pikkulintu suruton laulelee: nyt kevät on!
Vuokko kaino kuvustaan avaa silmät unestaan,
kaunokukat hymyten nousee kasteniityllen.
 Pursi kaunis kiikuttaa sorjasti sen soutajaa.
Maamies peltoon pehmeään kylvää, kyntää siementään.
Lapset kukkakimpuillaan koristavat hiuksiaan.
Riemulaulu verraton kaikuvi: nyt kevät on!